Asiantuntijoiden esittämä kritiikki

Kritiikki, joka nousi esiin, kun lakiluonnos meni lausunnolle joulukuussa 2025, ei ollut yksi ainoa valitus. Se jakautui ainakin kolmeen erilliseen argumenttiin, eivätkä ne kaikki osoita samaan suuntaan.

Kustannusargumentti

Hallituksen oma arvio asetti kokeen vuotuiset järjestämiskulut noin 2,3 miljoonaan euroon. Jonkun on katettava tämä, ja koko valmisteluprosessin ajan oletuksena on ollut, että hakijat kattaisivat sen maksulla. Familia ry, monikulttuuristen perheiden kanssa työskentelevä järjestö, laski, mitä tämä voisi tarkoittaa hakijalle: 235–470 euron välillä, kun maksu lopulta vahvistetaan. Järjestöä edustanut Panu Puhakka totesi, että olemassa olevien kielitodistuskulujen päälle tämä voisi tehdä kansalaisuudesta saavuttamattoman erityisesti pienituloisille hakijoille, joilla on vähiten varaa yllättäviin satojen eurojen kuluihin.

Sisäministeriön Hanna Pihkanen ei sivuuttanut huolta. Hän sanoi, että luonnosta muokattaisiin lausuntokierroksen palautteen perusteella, sitoutumatta kuitenkaan mihinkään tiettyyn maksun alennukseen. Tätä kirjoitettaessa lopullista maksua ei ole vielä julkaistu.

Valmiusargumentti

Toinen kritiikin haara koski ajoitusta, ei rahaa. Ylen helmikuussa 2026 haastattelemat kotouttamisen asiantuntijat huomauttivat, että hallitus pyysi ihmisiä valmistautumaan kokeeseen, jonka opiskelumateriaalia ei vielä ollut olemassa, eikä olisi ennen kuin Migri julkaisee sen syksyllä 2026, vain muutamia kuukausia ennen vaatimuksen voimaantuloa. Järjestöt esittivät samansuuntaisen huomion: koe lisää uuden esteen jo olemassa olevan kielitodistuksen päälle, jonka hakijat joutuvat muutenkin hankkimaan ja maksamaan erikseen, eikä näitä kahta vaatimusta ole koskaan suunniteltu yhdessä.

Mukana on myös suppeampi saavutettavuuskysymys. Suomea opetteleville suunnattu uutisointi nosti esiin huolen erityisesti hakijoista, joilla on heikompi koulutustausta, oppimisvaikeuksia tai rajalliset digitaidot, koska koe on suunniteltu tietokoneella tehtäväksi. Yksikään hallituksen julkinen lausunto ei ole käsitellyt tätä ryhmää erikseen.

Siirtyvän maalin argumentti

Laajin kritiikki ei oikeastaan koske itse koetta lainkaan. Se koskee koko uudistuksen tahtia ja suuntaa. Vuosien 2023 ja 2026 välillä kansalaistamisen asumisaikavaatimus nousi viidestä vuodesta kahdeksaan, toimeentulo- ja nuhteettomuusvaatimukset tiukentuivat, ja nyt päälle lisättiin vielä koe. Migrant Tales, Suomen maahanmuuttoasioita käsittelevä mielipidesivusto, julkaisi pian lokakuun 2023 ilmoituksen jälkeen kirjoituksen, jossa muutoksia kutsuttiin sanoin "oikeuksien riistämiseksi ja pelkäksi tekopyhyydeksi". Piteleepä tuo kehystys paikkansa tai ei, taustalla oleva valitus, että kansalaisuuden rima siirtyi koko sen ajan, jona joku saattoi olla aktiivisesti sitä kohti pyrkimässä, on aito ja se on ollut olemassa vuosia ennen kokeen yksityiskohtien selviämistä.

Mikä muuttui vastauksena

Kritiikki ei automaattisesti muuta lainsäädäntöä, ja suurin osa perusrakenteesta säilyi joulukuun 2025 luonnoksesta siihen versioon, jonka eduskunta lopulta hyväksyi. Mutta poikkeukset ylioppilastutkinnon ja suomen- tai ruotsinkielisen korkeakoulututkinnon suorittaneille, jotka käsittelevät ainakin osittain kysymystä reiluudesta, olivat mukana jo varhaisimmissa luonnoksissa eivätkä myöhemmin lisättyjä myönnytyksiä. Se, päätyykö maksu lähemmäs 235 vai 470 euron arviota, on yhä avoin kysymys, joka ratkeaa vasta, kun Migri julkaisee varsinaisen hinnoittelun.

Siitä, missä koe tällä hetkellä on, kerrotaan artikkeleissa Mitä kansalaisuuskokeessa oikeasti kysytään ja Kuka on vapautettu, tai aikajanalla, joka näyttää mitä on vielä edessä.